Muistan meidän vanhan mustan savusaunan, sen paikka oli ison saunakuusen juurella. Sioilla oli aitaus saunakuusen ympärillä. Katos oli ihan kuusen juurella.
Samaan kuuseen myöhemmin iski salama Sirkan häiden ollessa parasta aikaa meneillään. Salama tappoi useamman suuren sian, lukumäärää en muista. Iso tappio se vanhemmilleni oli. Sauna oli silloin jo ollut monet vuodet hävitettynä.
Uusi sauna rakennettiin, olisiko ollut vuosiluku 38. Sen savusaunan ympärillä oli tavattoman hienoja leikkipaikkoja. Kun lumialkoi keväisin sulaa sen saunan ympäriltä, se suli aina ensimmäiseksi eteläseinältä. Silloin me Ellin kanssa olimme siihen sulaan kohtaan rakentamassa talosia. Siellä saunassa oli kun sisälle mentiin ensinnä saunan porstua. Muista ne pellavaloukut ja lihdat, joita säilytettiin siellä porstuassa. Sitten siellä saunan puolella oli kohta ovensuussa valtavan iso kiuas. Se kiuas kun lämmitettiin, siitä riitti löylyjä moneksi tunniksi. Saunaan mentiin sitten, kun savut oli häipynyt.
Sitten muistan sen iki-ihanan pienen mustan saunalampun, joka valaisi isoa saunaa hyvin heikosti, mutta sen verran kuitenkin, että pärjättiin. Saunan lauteita eli parvia oli kaksi, oli iso parvi ja pikkuparvi. Se pikkuparvi oli tehty kaljamaltaita varten, kaljamaltaiden idättämistä varten.
Uusi sauna oli rakennettu ja oli valmiina, kun savusauna
purettiin. Uuden saunan rakensivat Majamäen Ville ja Kangasniemen Reino, joka
oli Majamäen Ellen veli. Reino kaatui muistaakseni jo talvisodassa ja se meidän
sauna oli varmaan viimeinen rakennus, jota Reino oli rakentamassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti