Karva-Emmin kahvituvassa
Karva-Emmin kahvituvassa
olin
siellä muitten muossa.
Silloin
sinne sisään käyden
näin
juopuneita tuvan täyden.
Joukossa
näin enkeleitä
itsensä
värjänneitä.
Rakkauden
hurmanneita,
lapsiansa
surmanneita.
Myöskin
näin perkeleitä,
haudan
povessa kylmenneitä.
Näin
siellä hirttopuita,
nurkassa
kasa luita.
Tuoksu
huono huoneen täytti,
jokainen
suunsa saastaa käytti.
Savupilvi
päitten päällä,
kuitenkin
hilpeä tunne täällä.
Oluen
tuoja tuvassa hääri,
tanakka
tyttö, tukeva sääri
kokosi
joutuin juomain laskut,
rahalla
täyttyi tantun taskut.
Pomaalin
tipat teki terän,
hofmanni
voitti viime erän.
Toisia
torkkui pöytäin päällä,
mutt’
tukeva tyttö tyyräs’ täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti