Kohtalon varassa
Jätän kylvöni kohtalon varaan
saaden ne jyrätyksi juuri.
Seutuni hallan araan,
vaara on syksyllä suuri.
Usein seudulla käynyt kato,
kun vilu on viljan vienyt.
Jäänyt saamatta sato,
kuinka se lieneepi nyt.
Kylvö toisinaan toiveeni tarhaan
ei perille päässytkään,
vaan kohtalo johdatti harhaan,
kuollen kuuraan kimmeltävään.
Taivaan herralle huokailen hiljaa,
jyvät täydet tähkiin tois,
teräisi tervettä viljaa,
jos tahtoisi, tehdä sen vois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti