Maantiesällit

 

Maantiesällit olivat aikoinaan oma kulkuriyhteisönsä. Se yhteisö oli vähän nuorempaa porukkaa, jotka kuljeskelivat muuten vaan jalkapatikalla yksin tai pareittain, poikkeilivat taloissa ruoka-ateriaa pyytämässä ja jatkoivat taas matkaa. Jotkut sälleistä olivat työnhakusilla ja joissakin taloissa tekivät pienen työrupeaman. Meilläkin saattoi joskus jokunen sälli poiketa, heitä minun muistiini ei ole kuitenkaan jäänyt. Ne ehkä eivät ole jättäneet jälkeensä mitään erikoiskerrottavaa, kuten muut kulkurit ja kauppamiehet. Sen muistan, kun tiellä meidän mäeltä katsottuna nähtiin kulkevan kaksikin oudonnäköistä meistä, niin sanottiin, että ne on maantiesällejä. Ne kulkivat ehkä lähinnä valtatiellä ja poikkeilivat valtateiden varsilla olevissa taloissa. Jaakko kertoi täällä heilläkin niitä poikkeilleen Salomonin isännyyden aikana. 

Minun lapsuudessani, tai lapsuusaikanani kylä ja kylät elivät vilkasta elämää kulkukauppiaineen ja kulkureineen. Talojen ja torppien keskinäinen kanssakäyminen oli vilkasta, silloin vähän kaikki tarvitsivat toisiaan etenkin työasioissa. Ihmis- ja hevosvoimin tehtiin työt, koneiden aikakausi tuli vasta myöhemmin. 

Elämäni ensimmäisen traktorin näin, kun raininkolaiset tulivat paikkakunnalle. Se oli sellainen piikkipyöräinen rumilus, hidaskulkuinen puksuttaja. Rainingolla oli juoksijahevosia. Muistan, kun joskus joku Rainingon miehistä ajeli juoksijalla Reimissä että harja hevosella vaan heilahteli. 

Rainongolla eli Rajakoskella oli raininkolaisten sinne asettuessaan paljon väkeä. Oli Vilhon vanhemmat, Vilho ja Aliina lapsineen, Vilhon neljä veljeä ja kaksi sisarta. Muistan, kun niitä kulki Reimissä katsastelemassa, ketkä polkupyörillä ja etenkin miesväki hyväkulkuisilla hevosilla. Vilhon veljet hakeutuivat vähitellen muualle. Nuorin veljeksistä, Yrjö kaatui sodassa Rukajärvellä. Rainingon väki tuli Rajakoskelle muistaakseni jatkosodan aikana, jolloinka Vilhon veljet olivat sotatoimissa kuka missäkin. Saattoi olla, että raininkolaiset tulivat jo välirauhavuonna. Luoman perhe muutti Karviaan myytyään Rajakosken raininkolaisille. Luomat ostivat sieltä pienemmän maatilan. 

Luoman vanhin tytär Mailis oli minusta hieman nuorempi ja kuoli kohtalaisen nuorena. Asui jossain Helsingin lähistöllä, tästä kuulin muutama vuosi sitten Haapakosken Virpiltä, he olivat Mailiksen kanssa serkuksia.