Kesän kiiltokuvia
Lehtii leppä, on lemmen aika,
kukkuu käki, kukkii maa.
Päivänkakkara, tiedon taika,
sanoo sen, ken rakastaa.
Päivä paahtaa päällä päitten,
leivo laskee lauluaan.
Kielot kanssa kämmekkäitten
tervehtivät toisiaan.
Kyyhkyn laulun lepytön laatu,
siinä hellyys helky ei.
Sanat selvät siihen saatu,
mutt´sävellys vikaan vei.
Joen rannas päässä pellon
kaksi lemmen liinaa luo.
Poika poimii kurjenkellon,
neidon nenän eteen tuo.
Kuvastimessa äyrään alla
kaks´ on ihmisistujaa.
Kysyen ja vastaamalla
he rakkautta rakentaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti